Vety: erinomainen vaihtoehto kuljetusalan ympäristömyötäisyyden parantamiseksi

Hyundai Hydrogen Mobility AG:n hallintopääjohtaja Daniel Keller ei myy pelkästään kuorma-autoa, hän myy ajatusta raskaaseen käyttöön tarkoitettujen kuorma-autojen kestävästä tulevaisuudesta. Hyundai esitteli maailman ensimmäisen massatuotetun, raskaaseen käyttöön tarkoitetun vetykuorma-auton yhdessä lanseerauksen tueksi perustetun ekosysteemin kanssa Sveitsissä. Tänään Daniel levittää sanomaansa joka puolelle maapalloa: Tulevaisuus on päästötön. Tulevaisuus on vedyn.

Sveitsissä toimivan Hyundai Hydrogen Mobility AG:n hallintopääjohtaja Daniel Keller 

Mitä vetyenergia on ja miten se toimii?

Daniel Keller: Veden atomit halkaistaan sähkön avulla, jolloin saadaan kaksi osaa vetyä ja yksi osa puhdasta happea. Sen jälkeen vety puristetaan kasaan, varastoidaan ja muunnetaan takaisin sähköksi kuorma-auton polttokennossa. Polttokenno on koko teknologian ydin. Kutsun järjestelmää ”taikajuomaksi”. Sen avulla pystymme käyttämään vihreää vetyä, jonka tuottamiseen on käytetty pelkästään uusiutuvaa energiaa. Näin saadaan hiiletön liikennejärjestelmä. Pakoputkesta tulee ulos pelkkää vesihöyryä – se on niin puhdasta, että sitä voisi juoda!

Nollapäästöinen autokalusto kuulostaa uskomattomalta! Mikseivät kaikki käytä vielä tätä teknologiaa?

D.K.: TSuuri haaste on, ettemme voi myydä pelkästään vetykäyttöistä kuorma-autoa vaan meidän on luotava koko liikennejärjestelmä.  Meidän on ensiksi valmistettava vihreää vetyä ja jaeltava se sitten vedynjakeluasemille, joissa raskaaseen käyttöön tarkoitetut kuorma-autot voivat käydä tankkaamassa. Kuinka monta vetykuorma-autoa itse olet nähnyt eläissäsi? Jos kuulut valtaenemmistöön, et todennäköisesti yhtään.

Tässä on perinteinen kana vai muna -malli. Aloitetaanko vedynjakeluasemien rakentaminen ennen kuin vetykuorma-autoja aletaan myydä? Vai aloitetaanko vetykuorma-autojen käyttöönotto ennen jakeluasemia?  Sveitsissä rakennetaan vetyliikennejärjestelmää parhaillaan. Aloitimme vuosi takaperin yhdellä virallisella jakeluasemalla, ja niitä on nyt seitsemän tai kahdeksan – määrä kasvaa parin viikon välein. Nyt kun meillä on kuorma-autoja, on järkevää rakentaa jakeluasemia, ja nyt kun meillä on jakeluasemia, voimme myydä autoja. Kaikki rakentuu pala palalta kuin palapeli.

Miksi päätitte käynnistää pilotin juuri Sveitsissä?

D.K.: Sveitsi otti vuonna 2001 käyttöön kuorma-auton painon ja ajokilometrien perusteella kannettavan hiilidioksidipäästöveron. Vetyajoneuvoista ei tätä veroa peritä, joten liikennejärjestelmän pilotointi Sveitsissä oli kustannuslähtöisesti järkevää, saimme hinnoitteluedun dieselmoottoreihin nähden. Kannattaa aloittaa sieltä, missä routa on pehmeää. Nyt kun olemme osoittaneet, että järjestelmä toimii, voimme laajentaa sitä muille Euroopan markkina-alueille. Haluamme muuttaa maailman raskaan liikenteen, emmekä onnistu siinä pelkästään Sveitsissä pysymällä.

Tavoite kuulostaa ylevältä – onko se saavutettavissa

D.K.: Kerron muutaman luvun. Jakeluasema kannattaa, kun 700 henkilöautoa käy tankkaamassa sillä säännöllisesti. Koko Sveitsissä ei ole niin paljon vetyajoneuvoja. Jos raskaat ajoneuvot tankkaavat samalla jakeluasemalla, säännöllisiä tankkaajia tarvitaan vain 15. Kuorma-autot voivat siten raivata tien vetyliikenneyhteiskunnalle ja meille kaikille!

Kaikki tämä vie toki aikaa, koska aloitamme tyhjästä. Opimme joka päivä jotain uutta ja teemme jotain ensimmäistä kertaa. Luotamme liikennejärjestelmän kumppaneihimme lujasti ja teemme erittäin tiivistä yhteistyötä päivittäin.

Kun otetaan tämä kaikki huomioon, milloin realistisesti ajatellen vetykuorma-auton ostaminen olisi vakavasti otettava vaihtoehto keskivertokuljetusliikkeelle?

D.K.: Sveitsissä se on järkevä ratkaisu keskivertokuljetusliikkeelle jo nyt, koska liikennejärjestelmä on olemassa. Muissa maissa on rakennettava järjestelmä ensin. Todennäköisesti vetyautot lyövät ensin läpi suurissa kuljetusliikkeissä, sen jälkeen pienemmät yritykset hyppäävät rekeen lähivuosina. Mitään isoa muutosta ei tule, joka räväyttäisi koko toimialan kerralla 100-prosenttisesti vetyvetoiseksi. Muutoksen läpimenoon kuluu ainakin 10 vuotta. Emme voi unohtaa myöskään taloudellista näkökulmaa. Haluaahan jokainen olla vihreä, mutta loppujen lopuksi edistyksessä on oltava taloudellinen järki mukana. Strategisesti ajatellen meidän on myytävä yksittäisellä alueella 30–100 kuorma-autoa, jotta syntyy toimiva ympäristö jakeluaseman ja koko liikennejärjestelmän rakentamiseksi. Verkostot on rakennettava etukäteen, yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa, jotta pystymme siirtymään vetyliikkumiseen perustuvaan tulevaisuuteen – silloista verkkoa voivat käyttää myös meidän kilpailijamme. Näin paljon me uskomme vedyn tulevaisuuteen.