Miksi päätitte käynnistää pilotin juuri Sveitsissä?
D.K.: Sveitsi otti vuonna 2001 käyttöön kuorma-auton painon ja ajokilometrien perusteella kannettavan hiilidioksidipäästöveron. Vetyajoneuvoista ei tätä veroa peritä, joten liikennejärjestelmän pilotointi Sveitsissä oli kustannuslähtöisesti järkevää, saimme hinnoitteluedun dieselmoottoreihin nähden. Kannattaa aloittaa sieltä, missä routa on pehmeää. Nyt kun olemme osoittaneet, että järjestelmä toimii, voimme laajentaa sitä muille Euroopan markkina-alueille. Haluamme muuttaa maailman raskaan liikenteen, emmekä onnistu siinä pelkästään Sveitsissä pysymällä.
Tavoite kuulostaa ylevältä – onko se saavutettavissa
D.K.: Kerron muutaman luvun. Jakeluasema kannattaa, kun 700 henkilöautoa käy tankkaamassa sillä säännöllisesti. Koko Sveitsissä ei ole niin paljon vetyajoneuvoja. Jos raskaat ajoneuvot tankkaavat samalla jakeluasemalla, säännöllisiä tankkaajia tarvitaan vain 15. Kuorma-autot voivat siten raivata tien vetyliikenneyhteiskunnalle ja meille kaikille!
Kaikki tämä vie toki aikaa, koska aloitamme tyhjästä. Opimme joka päivä jotain uutta ja teemme jotain ensimmäistä kertaa. Luotamme liikennejärjestelmän kumppaneihimme lujasti ja teemme erittäin tiivistä yhteistyötä päivittäin.
Kun otetaan tämä kaikki huomioon, milloin realistisesti ajatellen vetykuorma-auton ostaminen olisi vakavasti otettava vaihtoehto keskivertokuljetusliikkeelle?
D.K.: Sveitsissä se on järkevä ratkaisu keskivertokuljetusliikkeelle jo nyt, koska liikennejärjestelmä on olemassa. Muissa maissa on rakennettava järjestelmä ensin. Todennäköisesti vetyautot lyövät ensin läpi suurissa kuljetusliikkeissä, sen jälkeen pienemmät yritykset hyppäävät rekeen lähivuosina. Mitään isoa muutosta ei tule, joka räväyttäisi koko toimialan kerralla 100-prosenttisesti vetyvetoiseksi. Muutoksen läpimenoon kuluu ainakin 10 vuotta. Emme voi unohtaa myöskään taloudellista näkökulmaa. Haluaahan jokainen olla vihreä, mutta loppujen lopuksi edistyksessä on oltava taloudellinen järki mukana. Strategisesti ajatellen meidän on myytävä yksittäisellä alueella 30–100 kuorma-autoa, jotta syntyy toimiva ympäristö jakeluaseman ja koko liikennejärjestelmän rakentamiseksi. Verkostot on rakennettava etukäteen, yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa, jotta pystymme siirtymään vetyliikkumiseen perustuvaan tulevaisuuteen – silloista verkkoa voivat käyttää myös meidän kilpailijamme. Näin paljon me uskomme vedyn tulevaisuuteen.
